Tauko

Tämä blogi taitaa jäädä tauolle heti alkumetreillä, koska olen liian kiireinen kirjoittaakseni, ja kaiken lisäksi...rakastunut (jep, sanoin sen!). Jatkoa seuraa ehkä joskus... :)

Toisaalta ja toisaalta

Eipä ole ollut aikaa päivittää blogia, ja edellinenkin päivitys taisi olla aika ankea. Koska aikaa ei ole pahemmin nytkään (pitäisi jo käydä nukkumaan), niin listaan vain muutamia hyviä ja huonoja asioita/huomioita viime päiviltä. Miinukset ensin, niin jää sitten parempi olo.

- Työmatkat kestävät tajuttoman kauan. Aamuisin vielä menettelee (50-60min), mutta nyt parina päivänä on ollut palatessa jotain häiriöitä RER-liikenteessä (aina!), ja esim. tänään matka kotiin venyi melkein kahden tunnin mittaiseksi. Kun tähän lisätään vielä, että olin jo töistä lähtiessäni väsynyt, enkä ollut syönyt moneen tuntiin ja RERissä oli hirveä tungos, huono ilma ja todella kuuma, tilani vaihteli jossain klaustrofobian ja pyörtymispisteen välillä. Töiden jälkeen oli tarkoitus mennä Marinitalle syömään, joitain muitakin oli kutsuttu, mutta en voinut, kun palasin niin myöhään. (Marinita asuu ihan toisella puolella kaupunkia.) Tällaisiako arkiviikot tulevat olemaan? En ehdi tai jaksa tehdä mitään töiden jälkeen, ja silti olen töissä ihan puolikuollut aina iltapäivällä. En ole esimerkiksi vieläkään nähnyt Seineä Pariisin keskustassa (ainoastaan RERin ikkunasta Pariisin ulkopuolella) tai Notre-Damea (paitsi yöllä taksin ikkunasta, tosi kaukaa). Oikeastaan en ole nähnyt vieläkään mitään muuta kuin metrotunneleita, sekä omaa kortteliani, Marinitan korttelia ja Saint Germain en Layeta. Eiffel-tornin (josta en kyllä erityisemmin välitä) näen sentään ihan kotini läheltä yhdestä kadun kulmasta, tosin aika miniatyyrikoossa. Tämä alue on niin korkealla, että siksi Eiffeli näkyy tänne asti, vaikka on oikeasti tosi kaukana.

- Kämpillä ei olla vielä saatu toimimaan langatonta nettiyhteyttä koneeseeni. Jos haluan käyttää nettiä, joudun nököttämään "olohuoneen" (lainausmerkeissä, koska sen verran boheemi) nurkassa, ja täällä on aika kylmää ja ankeaa. Kämppis on yrittänyt soittaa jo usemman kerran jollekin atk-asiantuntijakaverilleen, tuloksetta. No, onhan asia siis hoidossa kuitenkin. Ja ehkä on hyvä olla väillä vähemmällä nettiannoksella.

- Tämä ehkä olisi kuulunut ekaan kohtaan, mutta: ei ole aikaa hoitaa mitään omia asioita! Olin ajatellut, että ruokatunnilla olisi aikaa, mutta haluan kuitenkin syödä rauhassa ja aika menee hirmu nopeasti aina.

- Olen nukkunut tosi huonosti, enkä meinaa millään tottua järkyttäviin aamuherätyksiin ja siihen, että suihkusta ei meinaa tulla lämmintä vettä (quelle surprise!)

Plussat:

+ Kortteli on mielenkiintoinen, ensi shokista toivuttuani. Aivan kulman takana on oikea "asiatown"; vieri vieressä kiinalaista, japanilaista, vietnamilaista ravintolaa ja erilaisia eksoottisia putiikkeja. Vielä en ole (tietenkään! kts. aiemmat kohdat) ehtinyt tutustua niihin oikein, mutta sunnuntaina kävimme muuton jälkeen Marin kanssa syömässä intialaisessa ravintolassa, ja ruoka oli herkullista ja halpaa ja palvelu erittäin ystävällistä. Sinne takuulla uudestaan!
Muuta hyvää korttelissa on, että kaikki palvelut ovat todella lähellä, useita ruokakauppoja, boulangerieita, apteekkeja (tämähän on tärkeää), automaatteja (ei itsestäänselvyys Pariisissa) jne. Toista oli silloin, kun asuimme St Michelillä - kunnon ruokakauppaa ei ollut mailla halmeilla!

+ Kämppis vaikuttaa mukavalta so far. Eilen hän näytti minulle vähän korttelia; mistä saa parasta leipää, mikä on hyvä kahvila, missä on biokauppa, mistä saa parhaat kukat... Lisäksi hän antoi mankkansa huoneeseeni, kun sanoin, että pitäisi ehkää ostaa radio. Eikä hän ole vielä(kään) karhunnut minulta takuuvuokraa (unohdan aina nostaa sen). Hän ei myöskään hermostunut, vaikka rikoin heti toisena päivänä yhden kupin (nukahdin illalla ja kun heräsin, niin kolautin sen unenpöpperössä tiskatessa rikki.) Muutenkin hän on ollut avulias, ja pyysi minua mm. sunnuntaina mukaan, kun lähtee kaverinsa kanssa hieman Pariiisin ulkopuolelle autolla. Saa nyt nähdä, onko muuta ohjelmaa...

+ Tykkään myös itse kämpästä koko ajan enemmän; tällä on tosiaan "luonnetta". Oma huoneeni on varsinkin tosi viehättävä, ja keittiön ikkunasta voi aamuisin jopa kuulla lintujen laulua.

Hienoa, nyt kun listasin noita plussia, niin tuntuu taas, etteivät asiat niin huonosti olekaan. Tosin, nyt on käytävä jo nukkumaan, jos aikoo aamulla jaksaa herätä, ja huomenna iltapäivällä olen kai yksin töissä... Ääh. Ei olisi pitänyt kirjoittaa näitä viimeisiä lauseita! Kaikki järjestyy. (Siihen on aina hyvä lopettaa.)